Globaalista talouskriisistä tulee mieleen sota. Se näyttää talouden kaapuun verhotulta rynnäköltä, kolmannelta maailmanpalolta. Uhreja riittää.
Silti en vaihtaisi tätä kriisiämme sotaan. Jos maailmanvallan ja -talouden painopisteiden täytyy muuttua, jos uudet mahtivaltiot taas syntyvät ja turpoavat kohti rajojaan ja osa vaipuu Rooman kohtaloon, tapahtukoon se mielummin talouden saralla. En silti mitenkään väheksy tällaisen kriisin uhreja. Jokainen uhri on liikaa.
Potilas on hoidossa. Markkinatalous jyrää nyt kaikenlaiset keinottelijat, spekulantit, treidaajat, raaka-aineisiin, johdannaisiin ja outoihin kilkuttimiin sijoittaneet nousukauden luomukset. Ahneet korttitalojen rakentelijat ravistellaan ojaan, pankit asetetaan ruotuun, ja raunioille, savuaville kiviröykkiöille alkaa uuden tilanteen rakentaminen. Uusi nousukausi alkaa hyvin hitaasti, kun savu laskeutuu.
En usko nopeaan toipumiseen, mutta en myöskään siihen, että lopettaisin osakkeiden ostamisen. Olen suunnitellut, että ostan osakkeita läpi tämän taantuman ja nyt on tärkeintä huolehtia siitä, että kassassa riittää rahaa ostoksiin läpi pörssinotkon.
Vastaa